IT-alalla on jo hetki puhuttu monimuotoisuudesta eli diversiteetistä. Puhe keskittyy näkyvimmin usein juuri naisten saamiseksi alalle, mikä ei ole kuitenkaan pois muilta tavoitteilta. Sama työ näet auttaa myös laajemmin IT-alan stereotypioiden purussa ja kannustaa näin hyvin erilaisia ihmisiä hakeutumaan alalle – sukupuolesta riippumatta.
Naisten osuus IT-alan koulutusohjelmissa on kasvussa, niin lukumääräisesti kuin suhteellisestikin. Globaali trendi osoittaa, että yhä useampi nainen hakeutuu taas IT-alan opintoihin vuosikymmenien merkittävän aliedustuksen jälkeen. Monta ikäluokkaa potentiaalisia naishakijoita on menetetty, mikä saattaa näkyä juuri siinä, että hakijoiden joukossa on huomattavan monia niin sanotusti toisella kierroksella olevia alanvaihtajia. Moni nainen myös vaihtoi vuosien saatossa IT-alalta tai opinnoista pois ja ala koettiin hyvin miehisenä. Pitovoima ei riittänyt.
Kuva 1: Yliopistojen uudet opiskelijat Vuosien 2013–2023 välillä naisten osuudessa ICT-koulutuksessa on tapahtunut loivaa kasvua. Kyse on kumminkin enemmänkin lukumäärällisestä kasvusta, sillä viimeisen kymmenen vuoden aikana ICT-alan koulutuspaikkojen määrät ovat myös kasvaneet ja niistä suhteellisesti isompi osuus on yhä mennyt miehille. (Lähde: Vipunen.fi)
Alanvaihdosta hyötyvät usein kaikki – niin teollisuus kuin yksilö itse. Usein yksilöt löytävät polkunsa alalle, jossa heidän kykynsä ja intohimonsa voivat merkittävästi myös edistää yrityksen menestystä. Yritykset puolestaan saavat käyttöönsä kaivattuja uusia osaajia, joilla on monipuoliset taustat. Alanvaihto ei kumminkaan ole helppoa. Varsinkin jos samaan aikaan painii ruuhkavuosien keskellä, asuntolainan lyhennysten juostessa sekä yhteiskunnallisen tuen vähentyessä. Tukea siis tarvitaan aikuisiän alanvaihtoon.
Mimmit Koodaa -yhteisö on osoittautunut merkittäväksi tukijaksi naisille, jotka ovat kiinnostuneita IT-alasta. Ohjelman käytännönläheiset työpajat ja yritysten aktiivinen osallistuminen ovat olleet avainasemassa myös ohjelman suosion sekä vaikuttavuuden kannalta. Kansainvälisesti verrattuna ohjelma onkin aivan omaa luokkaansa. Viime syksynä julkistetun kyselytutkimuksen (n=513) tuloksien mukaan ohjelma on kannustanut naisia hakeutumaan alalle, saamaan ensimmäisen työpaikkansa IT-alalla sekä edistymään teknisempiin tehtäviin. Vaikuttavuutta siis todellakin löytyy.
Vaikka naisten osuus IT-alalla on hienoisessa kasvussa, ei työ ole lähellekään loppumassa. Jotta tärkeää työtä monimuotoisuuden lisäämiseksi IT-alalla voidaan jatkaa, pitäisi tulevaisuudessa jaksaa pitkäjänteisesti panostaa moniin eri kulmiin:
Lisälukemista:
Fisher, A., & Margolis, J. (2002). Unlocking the clubhouse: the Carnegie Mellon experience. ACM SIGCSE Bulletin, 34(2), 79-83. https://www.cs.unm.edu/~learningcomputing/readings/02_fisher.pdf
Rodríguez-Pérez, G., Nadri, R., & Nagappan, M. (2021). Perceived diversity in software engineering: a systematic literature review. Empirical Software Engineering, 26, 1-38.
https://link.springer.com/article/10.1007/s10664-021-09992-2
Hyrynsalmi, S. M. (2019). The underrepresentation of women in the software industry: thoughts from career-changing women. In 2019 IEEE/ACM 2nd International Workshop on Gender Equality in Software Engineering (GE) (pp. 1-4). IEEE. https://ieeexplore.ieee.org/document/8819559
Hyrynsalmi, S. M., Peltonen, E, Vainionpää, F., Hyrynsalmi, S. (2024) The Second Round: Diverse Paths Towards Software Engineering. To be published in 2024 ACM/IEEE Workshop on Gender Equality, Diversity, and Inclusion in Software Engineering (GE@ICSE ’24), April 20, 2024, Lisbon, Portugal. http://arxiv.org/abs/2402.17306
